Niin siinä vaan kävi, että polttareitani juhlittiin sinä viimeisenä häitä edeltävänä lauantaina :). Ystäväni yllätti minut kesken aamupalan kahdeksan jälkeen aamulla, tukka pystyssä ja yöpuku päällä. Sain käteeni kirjeen, jossa ilmoitettiin, että minulla oli 10 minuuttia aikaa pakata listalla olevat tavarat ja valmistautua lähtöön. Kauhealla tohinalla sitten heitin tavarat kassiin ja vaatteet päälle. Sain siteen silmilleni ja ystäväni talutti minut sokkona autolleen.
Auto lähti huristelemaan kohti päivän ensimmäistä kohdetta, joka minulle tietysti oli täysin yllätys. Lopulta löysin itseni kauppakeskus Myllystä Inglotin tiskiltä, jossa myyjä odottelikin jo valmiina meikkiopastukseen. Kerrankin minä pääsin siis nauttimaan siitä, kun joku toinen meikkasi minua, ihanaa! Opastuksessa sinäänsä ei tullut mitään uutta, mutta ihanaa hemmottelua se silti oli.
Inglotilta lähdettiinkin sitten vaatteiden vaihdon jälkeen taas ajelemaan siteet silmillä ja tälläkertaa määränpäänä oli toisen ystäväni koti, jossa muut polttarivieraat olivatkin jo pihalla vastassa. Yllätys oli suuri kun pääsimme sisälle, sillä pöytä oli niin koreana, ettei paremmasta väliä. Herkkuja oli joka lähtöön, suolaista ja makeaa ja nautimmekin brunssista oikein pidemmän kaavan mukaan.
Syömisen lomassa sain myös tehtäväksi valmistaa erilaisia drinkkejä juhlavieraille ja tietysti itselleni ja ai että olivatkin hyviä! Ystävät olivat myös keksineet erilaista ohjelmaa siihen syömisen lomaan, mm. twisteriä. Kolmen maissa sitten matkamme jatkui taas ja sain siteen silmilleni.
Jonkin ajan kuluttua löysin itseni Käsityöläismuseon edestä, josta meille oli varattu morsiamen kierros. Saimme siis oppaan opastuksella kiertää museota ja kuulla 1800-luvun vaimojen tavoista ja vaatimuksista. Pääsin myös itse kokeilemaan näitä vaadittuja taitoja ja tehtäviä, kuten vehnän jauhamista, veden kantoa, pyykin pesua ja neulontaa.
Museolta matkamme jatkui johonkin karaoke baariin, jossa pääesiintyjänä olin tietenkin minä. Minä, joka olen laulanut karaokea ehkä kerran tai kaksi elämässäni enkä koskaan yksin. Laulukseni oli valittu perinteinen Paratiisi. Onneksi yleisöä ei ollut kuin kourallinen baarissa ja palkkioksi sain herkullisen drinksun!
Tässä kohtaa osa polttariporukasta jättäytyi pois seurueesta ja me muut jatkoimme matkaa taas side silmilläni. Pitkän matkan jälkeen löysin itseni venesatamasta ja matkamme jatkui ystävieni mökille loppuillaksi ja yöksi. Minä sain veneessä parhaan paikan keulasta, jossa olikin ihana katsella maisemia ja laskevaa aurinkoa. Ystävilläni oli ollut tarkoituksena tehdä jäynää ja tiputtaa minut veneestä jossain kohtaa, mutta tämä tuleva rouvahan tarrasi paatista niin lujaa kiinni, ettei lentänyt yli laidan (kopsahdin kyllä kumoon kannella).
Mökillä pääsin sitten nauttimaan oikein perinteisestä morsiussaunasta kaikkine herkkuineen. Ystäväni pesivät ja hemmottelivat minua oikein kunnolla, pelottelivat pahan pois möykkäämällä ja kisailivat laudepaikastani kuten perinteeseen kuuluu (onnea Aino, tuleva morsian! :D).
Koko päivä ja ilta oli todella onnistunut ja juuri minun näköiseni, ihanat ystäväni olivat nähneet todella paljon vaivaa, joten kiitos vielä rakkaat jos luette tätä!
Saunan ja melkein uimisen jälkeen nautittiin vielä iltapalaksi tortilloja kaikilla herkuilla ja yön nukuimme siskonpedissä kaikki neljä samassa sängyssä.
Seuraava aamu ja päivä kuluikin sitten syöden vähän lisää, pelaten korttia auringossa ja rentoutuen ennen kotimatkaa. Tätä viikonloppua en unohda koskaan!
Love, Mari